Hakasalmen Oy osti vuonna 1945 Keskuskadulta tontin vastapäätä Stockmannin tavarataloa rakentaakseen tontille uuden liikerakennuksen. Talon suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voitti professori Alvar Aalto ”Casa”-nimisellä suunnitelmallaan. Aallon lisäksi kilpailuun osallistui kolme muuta huippuarkkitehtia Viljo Revell, Markus Tavio ja Arne Ervi.

Klikkaamalla kuva suuremmaksi

Aallon suunnitelma oli ’terveisiä Italiasta’ kuten Aalto-säätiön näyttely Marmoripihan vitriinissä on nimetty. Keskellä rakennusta on kolmen kerroksen korkuinen atrium, Marmoripiha, jonka lattiat ovat valkoista Carrara-marmoria ja parvien kaiteet on päällystetty traventiinilla

Klikkaamalla kuva suuremmaksi

Rautatalo valmistui vuonna 1955, jonka jälkeen taloa on pidetty merkkipaaluna suomalaisessa toimistoarkkitehtuurissa. Keskuskadun julkisivu oli valmistuessaan ensimmäisiä Suomessa tehtyjä metallijulkisivuja, joka on toteutettu käyttäen kuparia verhouslevynä ja katutasolla messinkisiä näyteikkunoita ja ovia.

Klikkaamalla kuva suuremmaksi

Nimensä Rautatalo sai omistajistaan, joihin kuuluivat Rautakonttori Oy, Rautakauppojen Oy ja Turkiskauppiaitten Oy. Keskuskadun julkisivun mukaan nimeksi olisi voinut valita myös Kuparitalo tai Pronssitalo.

Rakennusaikana 1950-luvulla oli voimassa valuuttasäännöstely ja ulkomaalaisille tarvikkeille tarvittiin tuontilisenssi. Niinpä tavanomaisesta poiketen suuri osa rakennustarvikkeiden ja materiaalien hankinnoista kuului tilaajalle, kuten mm. Marmoripihan kaiteita kiertävät travertiini-levyt ja lattioiden valkoinen Carraran marmori (Blanc Claire).

Italiasta tuotujen travertiini-levyjen laivakuljetuksen aikana oli kova merenkäynti, jolloin osa levyistä irtosi kiinnityksistään ja rikkoontui. Näitä rikkonaisia levyjä ei kuitenkaan hylätty vaan Aalto sijoitti ne Marmoripihan kaiteiden Keskuskadun puoleiseen päätyyn pienempiin osiin leikattuina, jossa ne edelleen ovat muistuttamassa myrskyisestä kuljetusmatkasta.

Monia Aallolle tyypillisiä elementtejä kehitettiin Rautatalon suunnittelun yhteydessä kuten pronssinen ovenvedin, Nauris-valaisimet ja erikoissuunnitellut koboltin sininen pyörösauvatiili. Läheisessä Kirjatalossa julkisivu on lähes identtinen Rautatalon kanssa, kun taas sisätiloissa – päinvastoin kuin Rautatalossa – Carrara-marmori on seinäpinnoilla ja travertiini lattioissa. Rautataloon suunniteltuja yksityiskohtia on nähtävissä mm. Helsingissä Sähkötalossa, Kulttuuritalossa ja Kelan pääkonttorissa, Seinäjoen kuntakeskuksessa ja Rovaniemellä Lappia-talossa.

Yli kuudenkymmenen vuoden aikana Rautatalossa on ollut monia tunnettujakin käyttäjiä. Hakasalmen Oy:n lisäksi Artek toimi talossa kahteenkin kertaan. Artekin myymälä ja Galleria Artek toimivat katutasossa ja toisessa kerroksessa. Leipomomyymälä Hildén ja Lihakunnan myymälä toimivat talossa pitkään, joiden jäljiltä La Famiglian ravintolatilojen lattioissa on vieläkin nähtävissä alkuperäisiä lattialaattoja.

Design Centerillä oli taideteollisuusnäyttelytilat ja Marimekon myymälä toimi pitkään talossa. Rautagrilli toimi talossa kymmenen vuotta, jonka jälkeen tilat muuttuivat hampurilaisravintola Carrolsiksi kunnes 2000-luvun alussa tiloissa aloitti vielä tänäkin päivänä toimiva italialaistyyppinen ravintola La Famiglia.

Cafe de Columbia aloitti Marmoripihalla talon valmistuttua ja se on nimi, jonka moni vieläkin muistaa Rautatalon kahvilana. Kahvila toimi aina 1980-luvulle saakka, jonka jälkeen Marmoripiha oli muutaman vuoden pääkaupungin suosituin discopaikka, kunnes ’lauantai-illan huuma’ hiipui. Tässä yhteydessä arkkitehtipiireissä herättiin siihen, että Alvar Aallon merkittävä piazza-kokonaisuus oli tuhoutumassa. Suomen Arkkitehtiliiton esityksestä vuonna 1991 valtioneuvosto suojeli Rautatalon rakennussuojelulailla.

Suojelu koskee Keskuskadun julkisivua, sisäänkäyntiä portaineen, valopihaa sekä sen katolla olevia valaisimia sekä kahvilatilan kiinteää sisustusta.

Tänä päivänä Rautatalon omistaa säätiökonsortio, johon kuuluvat Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Alfred Kordelinin säätiö, joka osti kiinteistön vuonna 2006. 2000-luvun alussa Rautatalo saneerattiin Merita pankille – myöhemmin Nordea. Pankin tullessa päävuokralaiseksi sulkeutui myös Marmoripiha yleisöltä.

Pankin luovuttua tiloista toteutettiin vuonna 2017 suojelluissa Keskuskadun julkisivuissa ja sisätiloissa kunnostustöitä tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa. Katujulkisivun kuparijulkisivut olivat vielä kunnostettavissa, mutta katutason alkuperäiset messinkiset näyteikkunat ja lipputanko olivat tulleet elinkaarensa päähän.

Päivitettyjen toimisto- ja neuvottelutilojen päävuokralaiseksi tuli Visma Finland Holding Oy ja Marmoripiha by Dylan-ravintola aloitti legendaarisissa Marmoripihan tiloissa. Niinpä syksyllä 2017 Marmoripiha avautui jälleen yleisölle lähes 20 vuoden hiljaiselon jälkeen!